 |
 - Opintojen laatu ja laadunvarmistus ovat asioita,
jotka varmasti nousevat esille 18.-19. syyskuuta Berliinissä pidettävässä
Bologna-prosessin konferenssissa, totesi dekaani Riitta Pyykkö. Hän
johtaa valtakunnallista humanistisen alan tutkimusuudistustyöryhmää.
- Kilpailu on kovaa paitsi maiden sisällä, myös niiden välillä.
Englanninkielisillä maisteriohjelmilla täytyy kuitenkin olla vahva
perusta, ennen kuin niitä kannattaa polkaista alkuun.
Agenda
kasvaa
Eurooppalaisen tutkimusalueen synnytystuskat eivät ole
vähäiset. Uudistustyötä tehdään hyvin eri tasoilla ja nämä tasot tulee
pitää toisistaan tietoisina. Jo liikkuvuus, opintojen vertailtavuus ja
opintojen hyväksyminen eri maissa on valtava prosessi.
- Agendan kasvu
on yksi Bolognan prosessiin liittyvistä huolista. Nyt mukaan halutaan myös
tutkijakoulut, sanoi rehtori Keijo Virtanen avatessaan
CLIOHnet-seminaarin keskiviikkona.
- Entä edistetäänkö liikkuvuutta
yhdellä kielellä, hän kysyi. - Nyt on joka tapauksessa tuhannen euron
paikka uudistaa oppisisällöt koskemaan tieteen uusinta kehitystä.
Opintopisteet ja liite
Yliassistentti Taina
Syrjämaa puhui eurooppalaisesta korkeakoulualueesta. Opintoviikkojen
sijasta tulevaisuudessa lasketaan opintopisteitä. Suomalaiseksi
opintopisteeksi on määritelty 26,7 tuntia. Tutkinto muodostuu
kaksivaiheiseksi 180 + 120 opintopisteen rakenteeksi. Tutkintotodistuksen
liite kertoo niistä oppisisällöistä, jotka tuore maisteri hallitsee.
Opintotuen siirrettävyys on myös keskustelun alla.
Bolognan
prosessi on herättänyt vilkkaan keskustelun eurooppalaisilla historian
laitoksilla. Muutosta pohtimaan on perustettu erilaisia temaattisia
yhteistyöverkostoja, kuten CLIOHnet. Kaksipäiväisen "Kleio Bolognan
hengessä" - seminaarin järjestää historian laitos ja sinne osallistuu
historian laitosten väkeä sekä mm. opetusministeriön edustajia.
Kuvassa rehtori Keijo Virtanen, dekaani Riitta Pyykkö ja
yliassistentti Taina Syrjämaa.
|